Historian havinaa

 

Heinäveden seudun asukkaat olivat yrittäneet saada omaa kirkkoa ja kappalaista jo 1690-luvulla. Tähän olivat syynä pitkät kirkkomatkat, huono mahdollisuus vihkimisten, kasteiden ja hautajaisten järjestämiseen ”yleisessä kristinopin tiedon ja sen harjoittamisen tilassa”. Kappelin perustamista oli selvitelty, mutta hanke oli rauennut ilmeisesti nälkävuosien takia.

Heinävedestä muodostettiin Rantasalmen rukous-huonekunta v. 1744, vaikka ns. hattujen sodan vaikutuksesta tehdyt rajansiirrot, sotavuodet, kato ja karjataudit vaikeuttivat oman kappelin syntymistä. Tuomiokapituli totesi liikutuksella kuitenkin heinäveteläisten kurjan tilan ja myöntyi kappelin perustamiseen. Ehdot: Rantasalmen kirkon ym. rakennusten ylläpitoon on edelleen osallistuttava eikä papiston palkkaoikeudet saa heiketä.

Seurakunta haki edelleen itsenäisyyttä ainakin jo vuodesta 1797 lähtien. Vuonna 1830 asia oli edelleen esillä, mutta anomus hylättiin. Seurakunnalle luvattiin palata asiaan, kun Rantasalmen kirkkoherranvirka tulee avoimeksi. Pitäjänkokous päättäi 29.7.1849 anoa jälleen itsenäisyyttä ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisella päätöksellä 18.10.1852 annettiin Heinäveden kappeliseurakunnalle lupa erota omaksi pastoraatiksi. Rantasalmen kirkkoherran kuoltua 1856 ja ns. armovuoden päätyttyä Heinäveden seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran virkaan astui Karl Gustav Vargentin 1.7.1857. Huomattavaa, että Heinäveden kunta tuli itsenäiseksi vasta 1869. (Schaumanin kirkkolaki).

Seurakunta on aikojen myötä kuulunut Porvoon, Savonlinnan ja Viipurin hiippakuntiin ja Kuopion hiippakuntaan sen perustamisesta eli vuodesta 1939 lähtien. Heinäveden seurakunta kuuluu tällä hetkellä Leppävirran rovastikuntaan.

Seurakunnan itsenäistyessä myös Heinäveden kunnan koko laajeni, sillä alueliitoksilla siihen liitettiin kyliä myös Leppävirrasta (Juurikkasalmi, Varistaipale, Kypäräjärvi, Rummukkala, Polvijärvi, sekä muutamia taloja Haapamäestä, Huovilansalmesta ja Soinilansalmesta) ja Säämingistä (Ihanmaniemen ja Pölläkän taloja).

 

Kirkon alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut  Johan Kortman. Se on taiteilijan ainoa alttaritaulu.
Kirkon alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut Johan Kortman. Se on taiteilijan ainoa alttaritaulu.