Muita tietoja

6. PAPPILAT

·          Vahvalahden pappila 1856-1857, palanut 1982.

·          Marjamäen pappila 1850-1851, käytössä edelleen.

·          Kirkon rakentaminen vei seurakuntalaisten mielenkiinnon ja varat, eikä pappiloihin uhrattu niin paljoa varoja.

·          Maaomaisuus kuului pappiloihin ja maata oli vuonna 1853 580 ha. Vuonna 2006 noin 425 ha. 

·          Pappiloissa hyvät varastotilat, sillä papiston palkasta suuri osa tuli luonnontuotteina; viljana, leipänä, lihana.

7. KIRKOLLINEN KANSANOPETUS – KOULULAITOKSEN POHJA

Opestusta olivat saarna, jumalanpalvelukset sekä kurinpidollinen ohjaaminen säädöksin. Näin luotiin kansanopetuksen pohja.

è      1600-luvulta lukutaito tavoitteena.

è      Katekismus oppikirjana.

è      Seurakunnat oli velvoitettu vuodesta 1723 lähtien koulumestarin toimia pitämään, mutta papistolla ja lukkarilla tämä velvollisuus ollut jo aiemmin.

è      Heinäveden 1. koulumestari 1744, mutta toimen hoitaminen katkonaista.

è      Oma koulumestari saatiin Heinävedelle 1825.

è      Virrenveisuu, raamatunluku ja rukous aloittivat päivän, vähä Katekismus, virsikirja ja pitkä katekismus oppikirjoina.

è      Koulumestarilla sekä opetustehtävä koulussa että velvollisuus avustaa kappalaista kirjoitus- eli rippikoulun opetustyössä.

è      Koulumestari oli usein myös lukkari.

è      Kansanopetuksen uudeksi muodoksi kehittyi 1800-luvun alkupuolella pyhäkoulu.

è      Kirkkoherra Vargentin yritti saada jopa pakkotoimin pitäjäläisten lapset pitäjänkouluun. Jopa päivää ennen kuolemaansa hän esitti kansakoulun perustamista kuntaan.

è      Heinävedelle saatiin ensimmäinen kunnallinen kansakoulu 1878.

è      Kansakoululaitoksen synty 1866 vähensi kirkollisen koululaitoksen merkitystä ja oppivelvollisuus v. 1920 teki kirkollisen opetuksen koululaitoksena merkityksettömäksi.

8.  KIRJASTO – papiston kirjallisuus, katekismukset, virsikirjat

9. KÖYHÄINHOITO –vaivaishoito

·          kerjuu

·          ruotuhoitojärjestelmä

·          kirkkoherra

·          diakoni

·          vaivaiskassa

·          1852 köyhäinhoitoasetus – siirtyi kunnalle 1869.

10. VIRAT JA TOIMET

Kirkkoherrat
Kappalaiset
Pitäjänapulaiset (ministerii adjunkter)
Ylimääräiset papit
Lukkari - Kanttori

Suntio

Kirkonisännät eli kirkkoväärtit 1200 luvulta – Heinävedellä 1722-1864 : seurakunnan tuloista, varojen säilyttämisestä ja tilityksestä sekä vähäisten korjausten tekemisestä kirkossa – valittiin pitäjänkokouksissa

Kuudennusmiehet eli seksmannit 1600-luvulta , Heinävedellä 1769 - kymmenysten kanto, seurakunnan järjestysmiehiä, valvoivat kirkkokuria ja järjestystä

Diakoni ja diakonissa

Nuorisotyönohjaaja

Lastenohjaaja

Seurakuntamestari

Haudankaivaja

Talouspäällikkö

Kirkkoherranviraston kanslisti

Taloustoimiston kanslisti

11. SEURAKUNNAN TULOT

·          kirkollinen verotusjärjestelmä: verot piispalle, papille ja pitäjänkirkolle keskiajalla

·          papin palkkaus luonnonantimina ja rahana

·          hautapaikka, kellonsoitto, kirkolliset toimitukset maksullisia

·          rangaistukset eri rikoksista eli sakot: juoppous salavuoteus jne.

·          ehtoollismaksu

·          nykyisin kirkollisvero.

Heinävedestä muuta tärkeää mainittavaa lyhyesti:

Kansan  Raamattuseura

Kirkastusjuhlat

Säynämön leirikeskus

Lestadiolaisuus

Unissasaarnaajat – Suomen unissasaarnaamisen keskus 1900-luvun alussa – Aada Rautiainen, Aliina Puustinen, Hilda Koponen, Anna Pakarinen ja Iida Hulkko.