Kirkkorakennukset

5. HEINÄVEDEN KIRKOT

1. kirkko

·          Rakentamisvaiheista ja rakennuspiirustuksista ei tietoa, 1745- 1746
tehty, 1748 valmis. Ollut käytössä jo puolitekoisena varojen puutteessa. Kirkko saattoi olla ristikirkko tai ns. pitkäkirkko.

·          Saatu lupa kerätä kolehti 1124 taalaria, kirkko saatiin täten valmiiksi, kunhan luvattiin huolehtia myös seurakunnan rakennusten 

·          Rantasalmella syvä huoli siitä, että jaksavatko heinäveteläiset osallistua myös heidän rakennustensa korjauskustannuksiin, vapautusta tästä ei myönnetty.

·          Kalustusta tehtiin varojen mukaan, krusifiksi, puinen kynttiläkruunu ja
kynttiläjalka sekä pienempiä kynttilänjalkoja, virsinumerotaulu,
ehtoollismalja ja –lautanen, silkkiliina, alttarivaate, vanha miekka,
kolehti, metallikello (kutsukello), papin messukasukat.

·          Kellotapuli 1748 – purettiin ilmeisesti 1843.

·          Oma toinen kirkonkello tehtiin Tukholmasta 1756, aiempi vuonna 1749 lainassa Rantasalmelta saatu kello, jonka hasumäkeläiset löytäneet Venäjän Laatokasta. Tästä kellosta oli riitaa, sillä Rantasalmen omaan kirkonkelloon tullut halkeama, ja eivät olisi luopuneet kellosta. Maaherran tuella kello siirtyi Heinävedelle.
Riitely päättyi, kun Rantasalmi sai Tukholmasta uuden kellon vuonna 1788.

·          1797 piispantarkastuksessa huomattu, ettei kirkkoa eikä hautausmaata vihitty.

·          Kirkko kävi pieneksi vuosisadan vaihteessa. Vaihtoehdot olivat joko  laajennus tai uusi kirkko. Säätyläisten penkit melkein romahtivat, kun riideltiin rakennetaanko vai korjataanko kirkkoa.

2. kirkko eli ns. Engel-kirkko

·          Kirkon rakennuspäätös 1831, nykyisen kirkon paikalle, tilaa 3 000
sanankuulijalle.

·          Vaihtoehtoina kirkon paikalle oli Kerman seutu. Koska sieltä ei ollut pappilaan tietä, vaihtoehto hylättiin.

·          Kellotapuli rakennettiin vuonna 1843 lähemmäksi uutta kirkkoa. Kellotapuli purettiin ilmeisesti tarpeettomana vuonna 1913.

·          Toinen kirkon kello rikki. Uusi kello saatiin vasta 1861, kun rahoitusta ei löytynyt aiemmin.

·          Kirkko valmistui vasta 1848 ja oli ns. Engel-kirkko.

·          Ensimmäinen kirkkoversio oli kirkkoherra Cleven piirtämä, mutta
”aivan lahjaton tekele”. Uudet tilat piirsi sitten Anton Vilhelm Arppenin. (Arppe).

·          Kirkkoa korjattiin jo 1862.

·          Kirkko oli puinen, temppelimäinen, massiivinen ristikirkko.

·          Kirkko paloi kesken jumalanpalveluksen vuonna 1887 pallosalaman sytyttämänä ja palossa kuoli yksi henkilö. Irtaimistoa pelastettiin, mutta kirkon palolle ei mahdettu mitään. Puolessatoista tunnissa palo oli ohi. Vakuutusta ei kirkolla ollut.

3.  kirkko eli nykyinen Heinäveden kirkko

·          Kirkkoja esitettiin alussa myös rakennettavaksi kaksi kappaletta: Petrumaan ja Säynetkoskelle. Ehdotusta ei hyväksytty. Kirkkoherra Lind halusi kirkon toiseen paikkaan, mutta sitä ei hyväksytty.

·          Kirkko päätettiin rakentaa entiselle paikalle, rakennusaineeksi valittiin puu, 2 000 istumapaikkaa.

·          Ensin aiottiin tehdä samanlainen kirkko kuin Tuusniemellä. Kooksi oli ajateltu 64 kyynärää.

·          Väliaikana pidettiin kirkonmenot kansakoululla.

·          Keisarillinen senaatti antoi luvan puukirkon rakentamiseen 1889, vaikka yleinen lupakäytäntö oli, että kaikki julkiset rakennukset tehdään kivestä.

·          1. piirustukset tilattiin jo arkkitehti Öhmanilta, Kuopiosta, mutta monien muutosten jälkeen piirustukset teki Johan Stenbäck, joka oli aikansa markkinamies. Nähtyään aina jossakin kirkon palosta lehtijutun, lähetti hän nopeasti aina kirkkopiirustuksiaan seurakuntaan näytille.  

·          Kirkon rakentamiseen kerättiin seurakuntalaisilta ensin rakennuskassaan rahaa, myöhemmin taloittain hirttä, puuta, miestyötä, naistyötä ja hevostyötä. Lainaakin otettiin valtiolta ja yksityisiltä, kustannusarvion ollessa 88 000 markkaa.

·          Rakennusmestarina toimi Erik Johan Holopainen. Saarnastuolin teki nikkari Antti Huovinen, ja sen viimeisteli nikkari Antti Kuvaja 1891.

·          Rahat loppuivat 1891. Rakennusmestari lainasi  8 000 markkaa, jotta työt edistyisivät.

·          Katto tehtiin ”Ruotsin parhaasta kattopellistä no 1”, ikkunalasit tilattiin Kuopiosta Öhmanilta.

·          Tili- ja vastuuvapaus on myönnetty kirkon rakentajille, mutta lopullista tilinpäätöstä ei ole vahvistettu. Tilien monimutkaisuuden takia summaksi on tullut 185 970,34 markkaa. Kirkon hinta ei siis ole oikein varmaa vieläkään. Nykyinen vakuusarvo noin 3,5 miljoonaa euroa.

·          Kirkon rakentaminen kesti tasan vuoden, alkaen 12.11.1890,.

·          Kirkon vihki 6.3.1892 Piispa C H Alopeus.

·          Alttaritaulun ”Jeesus Getsemanessa” on maalannut  Johan Kortman ja se on taiteilijan ainoa alttaritaulu.

·          Kirkon maalaajiksi, vuoraajiksi ja riveäjäksi valittiin V. Berg Kuopiosta. Juha Korhonen sai sisämaalaustyöt. Bergin yhtiö meni konkurssiin ja urakkamiehet hoitivat tehtävän loppuun. Lääninarkkitehti ei vuonna 1901 hyväksynyt tehtyä työtä. Koska urakkamiehet eivät saaneet palkkojaan, seurakunta kävi oikeutta jopa senaattia myöten ko. asiassa. Ulkomaalaus toteutui 1905.

·          25- äänikertaiset urut hankittiin J A Zachariassenilta. Ne uusittiin 1981 33 äänikertaisiksi Kangasalan urkutehtaan toimesta.

·          Kirkon mittoja oli rakentamisen aikaan muutettu siten, että pituus on 40 m ja leveys 30 m. Kirkonmäen korkeus Kermajärvestä on 90 m ja Kermajärvi on 90 m merenpinnan yläpuolella.

·          Kirkon kellot olivat toisen kirkon kellot vuosilta 1756 ja 1909. Kirkonkellot soittokone sähköistettu 1990-luvulla.

·          Kirkon sakastia käytettiin vuodesta 1930 lähtien talvikirkkona. Seurakuntatalon valmistuttua vuonna 1963 siirtyivät talvikirkot sinne.Kirkkoon saatiin sähköistys 1971.