Hautausmaat

4. HAUTAUSMAAT

·          Ennen oman kirkon ja hautausmaan perustamista 1748, vainajat
kuljetettiin Rantasalmelle tai haudattiin siunaamattomaan maahan
Heinävedellä.

·          Ilmeisesti ensimmäisen kirkon alle haudattiin ja alussa toisenkin kirkon alle vainajia, mutta vuonna 1773 asetus, ettei kirkon alle saa haudata kulkutautien takia.  (1764 sopimus Antti Pakarinen + perhe)

·          Nykyisin 6 hautausmaata, joita kirkonmäki, Parkintaus 1910, Palokki.
vanha 1901 ja uusi 1955, Petruma 1936, Petäjäharju 1929.
Sankarihautausmaat kirkonmäellä 1918/4. ja 154, Palokissa 20 ja
Petrumalla 16.

·          Kirkonmäellä jatkuvia rajakiistoja – laajennuksien takia.

·          Kirkonmäen kiviaita 1846, laajennettu 1869.

·          Mitä lähempänä vainajan hauta kirkkoa sen arvokkaampi henkilö.

·          Vanhalla hautausmaalla suuren nälkävuosien rivihaudat 1866-1869- n. 1500 hlöä.

·          Muita muistokiviä: Olli Kymäläisen, Vänttisen suvun hautakivi,
Karjalaan jääneiden hautamuistomerkki, Nälkävuosien muistomerkki (Veikko Jalava), Vapaussodan vainajien muistomerkki 1921-1922, Sodissa kaatuneiden muistomerkki (Veikko Jalava).

·          Nykyisinkin osa valtion yhteisöverotuotosta ohjataan seurakunnille hautausmaiden ylläpitoon.

·          Aiemmin vainajat on siunattu pääosin hautausmaalla, nykyisin siunaukset kirkossa, kappeleissa tai seurakuntakodeissa.