Väestökirjanpito

3. VÄESTÖKIRJANPITO VUODESTA 1749 ALKAEN - SEURAKUNNAN YKSI TEHTÄVÄ

·          Ruotsi-Suomessa aloitettiin tarkka tilastointi vuonna 1749 –
ajatuksena oli, että koko valtakunnan onnellisuus oli riippuvainen
runsaasta väestöstä ja maatalouden kukoistuksesta.

·          Taulustolaitos hoiti laskennan – työn teki kirkollinen apulainen.

·          Kirkonkirjojen pohjalta laskettiin syntyneet, kuolleet ja avioliitot.

·          Alueliitokset kasvattivat Heinävedellä väkilukua ja rekisteröintitarvetta: Ihamaniemi 1800-1810, Leppävirran kylien liittäminen 1855-1860: Varistaival, Kypäräjärvi ja Polvijärvi.

·          Rippikirjat kylittäin ja taloittain aina 10 vuoden välein eli 1880-1889 ja 1890-1899 jne aina vuoteen 1952 saakka, sitten siirryttiin perhelehtiin. Vuodesta 1963 valtion väestörekisterit alkavat olla aika hyviä, mutta vanhoja kirkonkirjoja ja seurakuntien tietoja silti tarvitaan.

·           Tieto iästä, syntymäpaikasta, ammatista, aviosta, lapsivuoteelta
pääsystä, lapsista, lukutaito, rokotuksista, kirkossa ja ehtoollisella
käynnistä, ripistä, rikoksista, tuomiosta, äänioikeuden menettämisestä,
kuolinsyyt, muutot, muut merkinnät esim. sokea, hullu.

·          Koska rekisteri talojen mukaan, piiat ja rengit, loiset ja lapset
saattoivat kadota kirjoista.

·          Rekisteristä näkyy sosiaalirakenne.

·          Kihlauksesta piti hakea ero tuomiokapitulista. Häät useampi pari kerrallaan.
Avioituminen: yhteiskunnallinen asema, varallisiin, työkyky: 1798
68-vuotias Kustaa Kotilainen avioitui 22-vuotiaan Katariina Sallisen
kanssa jne.

·          Avioliittoikä määrätty vasta 1734, sitä ennen vain ei ennen laillista
ja kypsää ikää. Häät pidettiin yleensä talvella, loka ja joulukuu oli vilkkaita avioliittojen solmimiskuukaisia, myöhemmin vihittiin  maaliskuussa,  töiden takia.

·          Kirkonkirjat ovat myös maakunta-arkistoissa mikrofilmeinä.

·          Kunnan väkiluvusta vain noin 2 – 3 % on ortodokseja, 85 – 90 % ev.lut. kirkon jäseniä ja loput muihin uskontokuntiin tai väestörekisteriin kuuluvia.