Väestökehitys
1. VÄESTÖKEHITYS
Asutusta nykyisellä Heinäveden kunnan ja seurakunnan alueella on ollut jo kivikaudella, josta kertovat myös alueelta löytyneet kalliomaalaukset. Ennen kuin varsinainen asutus levisi tänne, alueilla samoilivat lappalaiset eräretkillään. Varsinainen uudisasutus alkoi 1500-luvulla, jolloin kuningas Kustaa Vaasan vaatimuksesta erämaita asutettiin. Tämän asutuspäätöksen toimeenpanijana on toiminut Kustaa Fincke, joka vuonna 1547 tuli Savonlinnan käskynhaltijaksi. Syrjäseuduille muuton syynä oli useinkin rauhan etsiminen, tiheämmin asutut seudut joutuivat usein osalliseksi sotaan. Asutus kasvoi kovasti 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa, ja siitä hillitymmin pitkälle 1900-luvun lopulle. Asukasmäärä on tällä hetkellä laskusuunnassa.
|
vuosi |
1749 |
1785 |
1800 |
1830 |
1840 |
1850 |
1860 |
1823
|
|
kunnan väkimäärä |
1949 |
2308 |
2609 |
4240 |
4900 |
5492 |
6822 |
8909 |
|
vuosi |
1823 |
1944 |
1948 |
1961 |
1970 |
1982 |
1996 |
2009
syyskuu |
|
kunnan väkimäärä |
8909 |
8445 |
10
149 |
9582 |
5781 |
5719 |
4940 |
4017 |
|
srk väkimäärä |
|
|
|
|
|
|
|
3530 |
Koska valtiolla ei omaa väkilukutilastointia, olivat tilastot ennen lähes suoraan kirkon väestökirjanpidosta selvitettyjä.
Kylät
Hasumäki (Kirkonkylä), Ihamaniemi, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petruma, Polvijärvi, Pölläkkä, Raaminmäki, Rummukkala, Sarvikumpu, Sompasaari, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti
|